SmallMediumLarge NarrowWideFluid
Ihmiskunnan uutisia mediasta ja markkinoinnista
Juttuja mediasta, markkinoinnista, verkosta ja yhteisöistä.

Ihmiskunnan kymmenen luetuinta heinäkuussa 2010
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 12

Kyttääks sä mun rintoja vai… Hämmästyttävä kohtaaminen jokunen vuosi sitten

Homot vittuun toivottaa lähetysseura Kannanotto homovihaan

Glamour Terveisiä glamour-mallille

Veli-Matti, mitä mä sun kanssas teen? Videokirje Elisan johtajalle

Nyt sitten ollaan kiltisti Artikkeli kiltistä

Miten tapat neekereitä? Johdanto artikkeliin Tummaa Suklaata

Kuvista ja oikeuksista. Jäynä kuvavarkaalle

Turbaani Miten turbaani tehdään

Tuli taas ikävä Leila-tätiä Esimerkki Leila-tätini huumorintajusta


Minua kylmäsi. Pekka Sauri on vaarallisempi kuin käsiaseet

Julkaistu : ,
PDF
01.08.2010, 17:37
 
Ihmiskunnan luetuimmat jutut
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 16

Tapanani on ollut julkaista silloin tällöin mitä täällä luetaan.

Kesäkuun topten listasta on poistettu otsikkotahon linkit.

1 Veli-Matti, mitä mä sun kanssas teen? Video-kirje Elisan toimitusjohtajalle

2 Vandaalien taru ei päättynyt Karthagoon. Huomio muinaismuiston raiskauksesta Hämeenlinnassa.

3 Turbaani Ohje miten tehdään turbaani (video)

4 Makee temppu Mitä voit tehdä väärin pysäköiville autoille?

5 Häitänsä viettivät 20.5 New Yorkissa Ilmoitus häistäni

6 Erikoispoliisi Tukholmassa Erikoisuus Victorian häissä

7 Glamour Mitä oikein on glamour?

8 Rinnat Tosi tarina muutaman vuoden takaa

9 Taskuliina Yllättävä nousija sarjasta Sata Sanaa Vaatteista

10 Kantasormus Yksi Sata Sanaa Vaatteista sarjan kestoporskuttajia.

 

 

Julkaistu : ,
PDF
25.07.2010, 11:39
 
Kuvista ja oikeuksista.
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 26

Useimmat täällä olevat kuvat ovat minun tai vaimoni ottamia.

Vaimoni kuvaa satunnaisena avustajana yhdelle lehdelle, minkä lisäksi mm. erään valtionlaitoksen vuosikirjassa on ollut hänen ottamiaan kuvia.

Sitten täällä on muutaman vanha perhekuva, joitten ottajaa en enää muista.

Ja sitten on kuvia, kuten tämä tässä, joitten oikeudet omaan käyttööni olen saanut kuvaajalta, oltuani heidän mallinaan. Niin kuin tätä artikkelia kuvittava kuva, jonka on ottanut Esa Rauhala.

Minulla olisi kuvia ja videoita, joita on otettu kun teimme mainoksia Kiinan markkinoille, mutta joiden oikeuksia minulla ei ole. Siitä syystä niitä ei julkisuudessä nähdä.

Osa kuvista on sitten ostettuja, eli olen maksanut rahaa siitä että saan käyttää niitä.

Julkaistu : ,
PDF
Käyttäjän arvio: / 6
HuonoinParas 
16.07.2010, 11:45
 
Tarjosin viinaa arvaajalle...
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 31

...eli votkapullon sille joka arvaa kuinka suuri osa firman, Doredo Intermedian, saitin kävijöistä tulee Twitteristä.

Kaikista toisilta saiteilta tulleista suurin osa tulee Facebookin kautta, eli 61,14%

Ihmiskunnan kautta tulee sitten 18,03%

Qaikun kautta 11,18 %

Googlen kautta 0,91 %

ja Twitterin kautta saman verran, 0,91%

 

Koska kukaan ei arvannut oikein, pidän votkan jemmassa, odottamassa seuraava arvuutusta.

 

Julkaistu : ,
PDF
04.07.2010, 12:38
 
Sormi hanurissa ei tee muusikkoa
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 26

Kirjoitin tuossa hiljan siitä, miten Hämeessä, suomalaisuuden sydänmailla, aikovat siirtää puodin tieltä Suomen suurimman uhrikiven.

Kirjoitin asiasta autokaupan johtajalle, konsernin johtajalle ja muilla jutussa mainitsemilleni tahoille.

Arvatkaapa kuka vastasi.

Periaatteessa virkamiehen on Suomessa vastattava.

Periaatteessa matkailutoimiston väki on virkamiehiä

Tietysti he ovat hämäläisiä ja sen toisen s-kirjamen löytämiseen menee aikaa, joten katsotaan sitten mitä kirjoitan asiasta maaliskuussa.

 

Suomalaisista sanotaan, että he tekevät, mutta eivät osaa markkinoida ja myydä.

Olipa kerran, on nimeni mun...

Kontulassa oli kauppa, ja kaupassa höveli kauppiaan rouva, hövelipä hyvinkin, mutta ei kaikille.

Julkaistu : ,
PDF
01.07.2010, 20:04
 
Kun tulee vanhaksi, ei tiedä minne menee ja kusta tulee
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 30

Kirjoitin tuolla firman sivuilla siitä, mistä tänne tullaan, eli mistä linkeistä tullaan Ihmiskuntaan.

Takana on havaintoni siitä, kuinka paljon Twitterillä on merkitystä, eli eipä juuri.

Artikkeeliin pääset klikkaamalla tästä.

Julkaistu : ,
PDF
17.06.2010, 12:02
 
Vielä Twitteristä
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 36

Olen kirjoittanut Doredo Intermedian puitteissa Twitteristä aikaisemminkin, ja tuossa aikaisemmin vertasin, mitkä mediat reagoivat yhteen linkkiin Ihmiskuntaan ja huomasin, etteipä Twitterillä ollut paljon merkitystä.

Jos sitten verrataan Doredo Intermedian sivuille tulleita kolme eri sosiaalisen median kautta noin laajemminkin, niin tulos on taas samanlainen.


Facebook 31,65 %
Qaiku 13,4%
Twitter 2,52%

Eli kaikista linkin kautta tulleista kuluvan kuun aikana vain 2,52% on tullut Twitteristä, ja siinä on laskettu myös Twitterin apuohjelmat ja -saitit.

Kun vielä ottaa huomioon sen, että olen kahden viikon ajan jossakin määrin ylipainottanut Twitterin käyttöä, niin ajatukseni saa taas lisää ytyä.

Twitter on sosiaalisen median hölynpölinää.

 

Julkaistu : ,
PDF
09.06.2010, 21:31
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL

Login Form

Kommentointi ja eräiden artikkelien lukeminen edellyttää sisään kirjautumista.



Kysely käyttäjille

Jos Petja olisi kansanedustajaehdokas, äänestäisitkö häntä?
 

Teemaryhmä

Ruusun maku 2

Margumada oli innoissaan saapuessaan Lännen Suurkuninkaan mahtavaan kaupunkiin ja ensikerran hän uskalsi kulkea selkäsuorana, sillä vaikka hän olikin pidempi lili kaikkia naisia, jotkut miehet olivat vielä häntä paljon pidempiä. Täällä ihmisten joukossa hän tunsi itsensä kauniimmaksi kuin koskaan, ja itsekseen hän hymysi monasti vanhan laulun kertosäkeelle kotipuolesta ”Tyttö vailla puolensadan, kosijoita on nyt koko maasta, ottajia olis kyllä”, sillä seuraavana keväänä hän täyttäisi 48 ja häntä pidettäisiin aikuisena naisena.

Kun suurlähettiläs sitten virallisesti otettiin perheineen vastaan hovissa oli Margumada suorastaan haltioisaan. Koko pitkän matkan valtaistuinsalin keskikäytävää seisoivat vartiossa suurkuninkaan keihäsmihet, joista lyhyimmätkin olivat hänen mittaisiaan.

Puolivälissä käytävää hän katsoi erästä keihäsmiehistä suoraan silmiin ja näki silmät, jotka olivat heleän siniset, kuin jäätynyt taivas, ja hiukset, joista muutama suortuva näkyi kypärän alta, olivat oudon keltaiset, kuin kultaa seassaan iltaruskoa.

Menarai seisoi kunniavartiossa kun idänkääpiöiden lähettiläs esiteltiin virallisesti hovissa. Kun Todella Kunnianarvoisa Lähettiläs lähestyi valtaistuinta keinuvin askelin, yllään kullalla ja lapis lazulillla koristeltu puku ja vyöllään koristeltu hopealeka. Suurlähettilään takana kulki vanhempi nainen, jonka puku oli vähintään yhtä loistavasti koristesteltu kuin lähettilään.

Mutta viimeisenä seurueessa kulki pitkä nuori nainen, jonka musta puku antoi hyvän pohjan hienoille kultavitjolle ja jonka sinisen mustissa hiuksissa kimmelsivät kultaisista neuloista sateenkaaren väreissä jalokivet. Naisen kasvot olivat kissamaisella tavalla sirot, nenä matala ja suora, huulet kapeat ja kaunismuotoiset, mutta suurimman vaikutuksen Menareihin tekivät silmät.

Tytön silmät olivat mustat, täysin mustat, kuin olemattomuudesta katsova sateinen yö ja mitään sellaista Menarei ei ollut koskaan nähnyt. Hän tunsi ihonsa viilenevän ja verensä kuumenevan. Tämän naisen vuoksi hän oli tullut etelään, ihmisten pariin.

Read more text
 
Ruusun maku 1

Silloin, lopun aikojen alussa, kun vanha maailma oli käymässä jo vanhaksi ja sen unet kävivät ohuemmiksi, kaksi nuorta rakastui, niin kuin nuorilla on ollut tapana rakastua kaikkina aikoina ja vielä niitä ennenkin.

 

Tyttö, Margumada, oli omalla tavallaan kaunis, mutta omiensa parissa häntä ei suurena kaunottarena pidetty, sillä hänen leukansa oli liian kapea silmät kovin etäällä toisistaan ja sitä paitsi ja ennen kaikkea; tyttöhän oli aivan liian pitkä, oikea jätti, pidempi kuin kokuaan kotiseutujensa miehistä ja täsmälleen kuusi jalkaa pitkä.

Tytön isä oli suurta sukua, kuninkaan sisarenpoika, eikä äidinkään omaisia pitänyt väheksyä, sillä hän oli oikea sotaherra ja paroni.

Kun tytön kuusi sisarusta olivat jo naimisissa, mutta tälle nuoremmalle, jättitytölle ei löytänyt sulhasta, arveli työtön isä että tyttö voisi olla onnellisempi vierailla mailla ja pyysi enoltaan , josko hä voisi lähteä lähettilääksi Lännen Suurkuninkaan hoviin.

 

Poikakin oli oivallista sukua, metsäparonin seitsemäs poika, äitinsä puolelta kuninkaallista verta. Hän oli nimeltään Menarei ja oikeastaan liiankin kaunis.

Varreltansa ja voimiltansa vain oli kovin vähäinen, ja vaikka hän teki kaikkensa korvatekseen puutteensa muutoin, niin ei hänestä ollut kantamaan edes isänsä kilpeä, puhumattakaan että olisi jaksanut heiluttaa tämän sotatapparaa, samalla tavoin kuin isänsä.

Vaikka Menareissa oli puutteensa, oli yksi asia, jossa hän voitti kaikki naapurinsa. Pienenä, keveänän ja sirona, hän oli kotiseutujensa ainut mies, joka saattoi ratsastaa ja näin hänestä tuli kotitanhuviensa ensimmäinen ratsumies.

 

Vaikka elämä tuntui jotenkin sujuvan, hän ei kuitenkaan ollut onellinen, vaan tunsi epämääräistä ja surun sekaista kaipuuta jonnekin, jota ei osannut määrittää sen tarkemmin.

 

Kun Menarei sitten täytti 65-vuotta, hän pyysi isältään lupaa lähteä maailmalle, ja etsiä onneaan vierailta mailta. Äiti pyysi serkultansa kuninkaalta suosituskirjeen ja osti pojalleen muutaman hyvän gamarilaishevosen.

 

Muutaman vuoden Menarei vaelteli, ennen kuin asettui suurkuninkaan palvelukseen, ja palveli hovin turkoosinuttuisissa keihäsmiehissä.

 

JATKUU...