SmallMediumLarge NarrowWideFluid
Ihmiskunta
Toivelaulukirjojen hakemisto avattu
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 69

Siirsin toivelaulukirjojen hakemiston vanhalta alustalta tänne.

Vanha hakemisto on samalla otettu pois käytöstä.

Tämän Toivelaulukirjojen hakemiston sanoittajana voi pitää Jukka Kemppistä, mutta minä sovitin tämän uudelleen.

Melkein jokaisen biisin jälkeen löytyy numero, ja tuota viimeistä numeroa klikkaamalla, pitäisi, jos olen tämän nyt oikein tehnyt, löytyä linkki, josta saa selville kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.

Se ei ole ihan ajan tasalla, mutta tarkoitus olisi jossakin vaiheessa korjata se, jahka ehtii.

 

 

Julkaistu : Kulttuuria ja tapahtumia, Toivelaulukirjojen hakemisto
PDF
Käyttäjän arvio: / 2
HuonoinParas 
22.07.2008, 21:01
 
Pariisin apinat 8
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 26

Apinat polttavat autoja ja toiset apinat lähettävät niitä vastaan joukkoja, mutta sen lisäksi voitaisiin apinoida myös ihmisten yhteiskuntaa, niitä metsästysporukoita, jotka rakensivat inhimillisen kulttuurin.

Vallan välineissä on rahan ja voiman lisäksi sosiaaliset suhteet.

Ihmisen sosiaaliset suhteet perustuvat noin 200 hengen piireihin. Perusihmisellä on noin 200 perustuttua ja lisäksi noin 200 naamatuttua.

Kaikissa ihmisyhteisöissä on hierarkiansa. Ne jotka muuta sanovat, eivät ymmärrä ihmisyyttä tai heillä on syynsä kieltää todellisuus.

Julkaistu : Yhteisöllisyys, Uusinta
PDF
14.08.2008, 23:00
 
Vielä kadut ilman saasteita
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 23

Olen esittänyt tämän ajatuksen ennenkin, ja nyt kun oli hyvin lähellä eilen, ettei Helsingissä turvauduttu yksityisautoilun rajoittamiseen huonon ilman laadun vuoksi, esitän ajatuksen uudestaan.

Uuden auton osto luvanvaraiseksi. Luvan saa, kun poistaa liikenteestä ja tuo romutustodistuksen yhdestä autosta, joka on merkitty Suomessa autorekisteriin ennen vuotta 1990 tai vähintään 15 vuotta ennen luvan haku päivää.

Julkaistu : Kirjeitä kansanedustajille, Uusinta
PDF
12.08.2008, 19:00
 
Lukossa
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 43

Näitä päiviä on, sitä kirjoittaa ja kirjoittaa, mutta henki puuttuu, ja sen myötä se mitä kirjoittaa on mekaanista potaskaa, jolla ei oikeastaan ole merkitystä.
Minä olen harkinnut työhuoneen hankkimista ja olen itse asiassa käynyt paria katsomassakin, niin että saisin paikan missä oikeasti olen irti tästä kotirutiinista; saattaisin kuvitella että se avittaisi minua kirjoittamaan tehokkaammin ja taloudellisemmin.

Periaatteessa minulla olisi mielenkiintoista kirjoitettavaa ja tiedän mitä pitäisi sanoa, mutta sanat puuttuvat. Toki tiedän että kyllä se sieltä tulee; Bragalonen Kreivin kirjoitin yhdellä istumalla.

Tuo Suomen valtiovarainministeri on vanha naapuri ja tuttu muutoinkin, ja viimeksi tavatessamme piti kysyä, että eikö Suomi voisi ehdottaa EU:ssa erityisen supistuskomissaarin viran perustamista. Supistuskomissaarin tehtävänä olisi saada Puola pois Euroopasta ja pitää huoli siitä että Turkki ei liity Unioniin.

Tämä artikkeli on julkaistu torstaina 17. marraskuuta 2005
Julkaistu : Kommentaari, Uusinta
PDF
09.08.2008, 19:00
 
Eurooppa: Markkinat ja sopimusyhteiskunta
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 22

Euroopassa oli alkanut pikku säpinä 1400-luvun lopulla. Medicit ja Fuggerit olivat luoneet ensimmäiset kansainväliset pankkiiriliikkeet. Fuggereiden valta perustui metallikauppaan, Medicit tekivät ensin rahaa rahoittamalla villakauppaa ja ostamalla tuotolla muutaman paavin.

Pääomien kerääntyminen edellytti sitä, että maassa oli laki, jota kunnioitettiin, ja että valtio, lainsäätäjä oli osa sopimus järjestelmää. Osaltaan pääomien kerääntyminen nosti kuninkaan valtaa, sillä rajoittaessaan feodalismia kuningas saattoi nojautua porvaristoon.

Julkaistu : Historiaa, Uusinta
PDF
22.08.2008, 07:00
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL

Login Form

Kommentointi ja eräiden artikkelien lukeminen edellyttää sisään kirjautumista.



Kysely käyttäjille

Jos Petja olisi kansanedustajaehdokas, äänestäisitkö häntä?
 

Teemaryhmä

Ruusun maku 2

Margumada oli innoissaan saapuessaan Lännen Suurkuninkaan mahtavaan kaupunkiin ja ensikerran hän uskalsi kulkea selkäsuorana, sillä vaikka hän olikin pidempi lili kaikkia naisia, jotkut miehet olivat vielä häntä paljon pidempiä. Täällä ihmisten joukossa hän tunsi itsensä kauniimmaksi kuin koskaan, ja itsekseen hän hymysi monasti vanhan laulun kertosäkeelle kotipuolesta ”Tyttö vailla puolensadan, kosijoita on nyt koko maasta, ottajia olis kyllä”, sillä seuraavana keväänä hän täyttäisi 48 ja häntä pidettäisiin aikuisena naisena.

Kun suurlähettiläs sitten virallisesti otettiin perheineen vastaan hovissa oli Margumada suorastaan haltioisaan. Koko pitkän matkan valtaistuinsalin keskikäytävää seisoivat vartiossa suurkuninkaan keihäsmihet, joista lyhyimmätkin olivat hänen mittaisiaan.

Puolivälissä käytävää hän katsoi erästä keihäsmiehistä suoraan silmiin ja näki silmät, jotka olivat heleän siniset, kuin jäätynyt taivas, ja hiukset, joista muutama suortuva näkyi kypärän alta, olivat oudon keltaiset, kuin kultaa seassaan iltaruskoa.

Menarai seisoi kunniavartiossa kun idänkääpiöiden lähettiläs esiteltiin virallisesti hovissa. Kun Todella Kunnianarvoisa Lähettiläs lähestyi valtaistuinta keinuvin askelin, yllään kullalla ja lapis lazulillla koristeltu puku ja vyöllään koristeltu hopealeka. Suurlähettilään takana kulki vanhempi nainen, jonka puku oli vähintään yhtä loistavasti koristesteltu kuin lähettilään.

Mutta viimeisenä seurueessa kulki pitkä nuori nainen, jonka musta puku antoi hyvän pohjan hienoille kultavitjolle ja jonka sinisen mustissa hiuksissa kimmelsivät kultaisista neuloista sateenkaaren väreissä jalokivet. Naisen kasvot olivat kissamaisella tavalla sirot, nenä matala ja suora, huulet kapeat ja kaunismuotoiset, mutta suurimman vaikutuksen Menareihin tekivät silmät.

Tytön silmät olivat mustat, täysin mustat, kuin olemattomuudesta katsova sateinen yö ja mitään sellaista Menarei ei ollut koskaan nähnyt. Hän tunsi ihonsa viilenevän ja verensä kuumenevan. Tämän naisen vuoksi hän oli tullut etelään, ihmisten pariin.

Read more text
 
Ruusun maku 1

Silloin, lopun aikojen alussa, kun vanha maailma oli käymässä jo vanhaksi ja sen unet kävivät ohuemmiksi, kaksi nuorta rakastui, niin kuin nuorilla on ollut tapana rakastua kaikkina aikoina ja vielä niitä ennenkin.

 

Tyttö, Margumada, oli omalla tavallaan kaunis, mutta omiensa parissa häntä ei suurena kaunottarena pidetty, sillä hänen leukansa oli liian kapea silmät kovin etäällä toisistaan ja sitä paitsi ja ennen kaikkea; tyttöhän oli aivan liian pitkä, oikea jätti, pidempi kuin kokuaan kotiseutujensa miehistä ja täsmälleen kuusi jalkaa pitkä.

Tytön isä oli suurta sukua, kuninkaan sisarenpoika, eikä äidinkään omaisia pitänyt väheksyä, sillä hän oli oikea sotaherra ja paroni.

Kun tytön kuusi sisarusta olivat jo naimisissa, mutta tälle nuoremmalle, jättitytölle ei löytänyt sulhasta, arveli työtön isä että tyttö voisi olla onnellisempi vierailla mailla ja pyysi enoltaan , josko hä voisi lähteä lähettilääksi Lännen Suurkuninkaan hoviin.

 

Poikakin oli oivallista sukua, metsäparonin seitsemäs poika, äitinsä puolelta kuninkaallista verta. Hän oli nimeltään Menarei ja oikeastaan liiankin kaunis.

Varreltansa ja voimiltansa vain oli kovin vähäinen, ja vaikka hän teki kaikkensa korvatekseen puutteensa muutoin, niin ei hänestä ollut kantamaan edes isänsä kilpeä, puhumattakaan että olisi jaksanut heiluttaa tämän sotatapparaa, samalla tavoin kuin isänsä.

Vaikka Menareissa oli puutteensa, oli yksi asia, jossa hän voitti kaikki naapurinsa. Pienenä, keveänän ja sirona, hän oli kotiseutujensa ainut mies, joka saattoi ratsastaa ja näin hänestä tuli kotitanhuviensa ensimmäinen ratsumies.

 

Vaikka elämä tuntui jotenkin sujuvan, hän ei kuitenkaan ollut onellinen, vaan tunsi epämääräistä ja surun sekaista kaipuuta jonnekin, jota ei osannut määrittää sen tarkemmin.

 

Kun Menarei sitten täytti 65-vuotta, hän pyysi isältään lupaa lähteä maailmalle, ja etsiä onneaan vierailta mailta. Äiti pyysi serkultansa kuninkaalta suosituskirjeen ja osti pojalleen muutaman hyvän gamarilaishevosen.

 

Muutaman vuoden Menarei vaelteli, ennen kuin asettui suurkuninkaan palvelukseen, ja palveli hovin turkoosinuttuisissa keihäsmiehissä.

 

JATKUU...