Ihmiskunta
Ukkona tunkiolla
Kirjoittanut Administrator,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 60


Nyt se on sitten takana.

Syystä, jonka kenties ymmärrän maaliskuussa, minä kutsun tätä paikkaa Bragaloneksi.

Ensimmäisen yön nukuimme lattialla, kun ei ollut vielä muuta kuin patjat ja huovat, ja aamiaisen söimme parvekkeella yön yli pidetystä muovikassista, joka kyllä oli yhtä tyhjän kanssa.

Muuttaminen on projekti, joka tapahtuu paitsi siirtämällä tavaraa, myös mentaalisena siirtymisenä.
Vaikka olen kerran muuttanut aikaisemminkin, niin vasta nyt oli aika luovuttaa vanhojen firmojen papereista. Sinne meni ST-Petjan, Maalausliike Tikanderin ja Malmin Lounaskellarin jälkeen jääneet paperit.
Kirjojen kanssa oli vaikeaa. Kun edellisen kerran muutimme, oli kirjoja 74 laatikollista ja sen jälkeen minä ja vaimo ehdimme olla yhteensä 14 vuotta töissä kustannustoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Nyt sitten meillä oli yksi matkalaukullinen kirjoja, mutta kyllä oli arpominen sen kanssa, mitä sinne laitetaan.
Sanakirjat, vähän historiaa, vähän tapa- ja pukeutumiskulttuuria, yksi kultasepän työtä käsittelevä opus ja muutama muu. Laskeskelin että jos olisi kaikki otettu, niin tähän asuntoon ei olisi muuta mahtunutkaan.

Levyjen kanssa hieman sama tilanne, vaikka niitä nyt ei niin montaa ollutkaan, niin tehtiin sitten ratkaisu, että kumpikin valitsee ensin 10 levyä, sitten valitaan vielä yhdessä 20.

Parvekkeelta piti näkyä meri, mutta en kyllä tiedä missä. Tosin arvelen, että se harmaa pilkku, joka näkyy kun katselen naapurin katon ylitse, suoraan siitä kirkon ylitse, niin saattaisi olla meri. Periaatteessa tiedän sen kuitenkin olevan kävelymatkan päässä, joskin minun kävelymatkani ovat hieman toiset kuin yleensä.

Etelään on yksi ikkuna mutta pohjoiseen on sitten makuuhuoneen, keittiön ja kylpyhuoneen ikkunat. Ikkunallinen kylpyhuone on kiva, joskin ensin se oli pieni ongelma, sillä en ollut tullut ajatelleeksi sitä ennakolta ja se että kylpyhuone on oikeastaan ainut huone, johon naapurustosta on näköala, oli vähän outoajatus.
Kun katsoo makuuhuoneen ikkunasta, tuntuu että näkisi tuolla jossakin idän ja pohjoisen välissä valkeita huippuja, vaikka tietää etteivät ne ole siellä.

Parveke on pieni, mutta riittää meille, ja haisee oudolle. Tulee mieleeni Carraran pölyinen haju, mutta ei siltikään. Vaikka korkeanpaikan kammoni on paljon lievempi, kuin 10 vuotta sitten, minä en oikein viihdy näin. Maastossa ei korkeuserot haittaa samalla tavalla, mutta parvekkeelta tuo jotenkin kiusaa. Mutta siihen tottunee.

Asunto oli periaatteessa siisti, mutta vähän kulunut. Seinillä tupakan hajua, erityisesti kylpyhuoneessa oli kivipinnoilla tupakan jättämää väriä, mutta maalipinnat olivat kenties niin hiljan uusittu, ettei sitä ollut samalla tavalla näkyvissä. Sukunimi jäi johonkin hämärään, mutta ennen meitä tässä asui 30 vuotta leskirouva Julia, joka kuoli, kuinka ollakaan, keuhkosyöpään.

Lähellä ei ole mitenkään erinomaiset palvelut. Pesula on oikeastaan ainoa palvelu ihan naapurustossa. Kauppaan on linnuntietä matkaa ehkä 300 metriä merelle päin, mutta tietä pitkin se on parin mutkan takana.
Tätä kirjoittaessa havahduin siihen, että eilen kun tulin asemalta tänne ylös, kuljin kahden pyhäkön, mutta vain yhden elintarvikeliikkeen ohi, ja kun asiaa ajattelen, näitä herran huoneitahan on tästä suorinta tietä merta kohden mennessä vaikka kuinka monta, taitaa olla saman verran kuin ruokakauppoja.

Vaikka kamaa on paljon vähemmän kuin sitä on ollut, sittenkin kun se kaikki on täällä, menee aikansa ennen kuin se asettuu, niin että tuntuu kodilta.

Tämä artikkeli on julkaistu sunnuntaina 6. marraskuuta 2005
Julkaistu : Uusinta, Matkailu
PDF
22.03.2008, 17:31
 
Brändi
Kirjoittanut Administrator,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 52


Julkaistu bisnes.fi saitilla 19. kesäkuuta, jokunen vuosi sitten:

Katsoin televisiosta keväällä Luova luokka -sarjan jakson henkilöbrändeistä.
Huomasin, että ohjelman tekijöitten käsitys henkilöbrändistä erosi melkoisesti omastani. He näkivät, että henkilöbrändi on henkilö, joka tuo lisäarvoa tuotteelle antamalla sille kasvot, ja käyttivät esimerkkinä André Wickströmiä ja hänen yhteistyötään jonkin savolaisen halpapukufirman kanssa.
Oma näkemykseni henkilöbrändistä on erilainen. André ei ole henkilöbrändi sen vuoksi että hänen nimellään ja karismallaan myydään pukuja, vaan sen vuoksi, että hänen liittyvät odotus arvot myyvät André Wickströmiä.
Toisaalta henkilöbrändin voi liittää johonkin muuhun brändiin tuotteen henkilöittämiseksi.
Itse en antaisi omaa henkilöbrändiäni tuollaiselle puvulle, sillä laatumielikuvani kärsisi siitä. André puolestaan on kovanluokan koomikko, joten hänen henkilöbrändinsä ei happane vaikka hänen nimeensä liitettäisiin huonompikin puku. Huippuviulistille se taas ei sopisi. Koomikko myy komiikkaa, viulisti tiettyä laatua. Jos viulisti ei myy laatua, se myy komiikkaa.
Brändi koostuu mielikuvista, ja kaikkialla on brändejä. Niin yritykset, tuotteet kuin ihmisetkin luovat mielikuvia ja odotusarvoja, mainepääomaa. Sitä voi sitten kehittää, jalostaa ja muokata tai olla muokkaamatta, mutta joka tapauksessa se on olemassa.
Voi sanoa useimpien ihmisten pitävän kiinni tai hoitavan omaa mielikuvaansa: ihmiset peseytyvät, pukeutuvat, puhuvat, pitäen myös – jos ei tietoisesti niin tiedostamatta – kiinni näkemyksestään, siitä keitä ovat ja miten tärkeää on aikaansaada positiivinen mielikuva muissa ihmisissä.
Tämän pitäisi olla myös yrityksen. Yrityksen pitäisi muistaa raikas hengitys ja pyrkiä säilyttämään uskottavuus, luotettavuus ja haluttavuus.
Esimerkiksi kaupan alalla on näkynyt viime vuosina jatkuvaa haparointia brändien kanssa. Spar yritti yhtä aikaa enimmällään puolellakymmenellä erilaisella sparilla, ja senhän näki miten siinä kävi.
Kesko teki muutama vuosi sitten päätöksen Piccolo-brändin luomisesta, mutta nyt yhtiö luopuu niistä.
S-ryhmä on oikeastaan jo 25 vuotta toiminut muutaman brändin kanssa, ja sillä menee hyvin. Osittain tämä johtuu siitä, että yhtiö on tehnyt pitkäjänteistä työtä brändeillään. Liikkeitä on uudistettu, mutta Prisma, S-market ja Alepa ovat olleet se juttu.
Brändi ei synny sillä että siitä ilmoitetaan. Sitä pitää hoitaa niin kauan että se kasvaa ihmisten mielikuvissa.
Minä olen brändi.
En häpeä myöntää, että olen tarkoituksella ja harkiten jo vuosia kehittänyt omaa mainekuvaani. Samalla tavalla kuin mainonnan pitää perustua tuotteen ominaisuuksiin, olen kehittänyt omaa brändiäni lähtökohtana omat ominaisuuteni, sisällyttäen siihen myös heikkouksiani – kuten vaatimattomuuden tai lukihäiriön – mutta, tietenkin, myös vahvuuksiani.

Tämä artikkeli on julkaistu tiistaina 3. tammikuuta 2006
Julkaistu : Sanoja bisneksestä, Uusinta
PDF
23.03.2008, 22:59
 
Luulla ett uness…
Kirjoittanut Administrator,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 53

Vaikuttaneeko tämä lähestyvä muutto, mutta olen pitkästä aikaa nähnyt hyvin voimakkaita spektaakkeliunia.

Viime yönä olin Pariisissa, mutta se näytti kyllä enemmän Tallinnalta heti Neukkulan konkurssin jälkeen. Olisin tarvinnut neuvoa missä on Nestle, mutta en löytänyt ketään joka olisi osannut neuvoa oikeaan paikkaan.


Julkaistu : Uusinta, Niitä ja näitä
PDF
23.03.2008, 23:30
 
Presidenttipeliä
Kirjoittanut Administrator,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 51

Ei minua se vaivaa, että kokoomus häviää presidentin vaalit. Eikä minua vaivaa pätkän vertaa sekään, että Sauli Niinistö häviää vaalit, mutta pitkällä tähtäimellä minua vaivaa se, että Kokoomus heikkenee, sillä siitä kuormasta valuu ilman muuta jotakin keskustan laariin.

Mutta jos leikitään ajatuksella, että Niinistöstä tulisi presidentti.

Kuvottava ajatus.

Periaatteessa minä tiedän että eettisyys ei ole kokoomuslaisessa ajattelussa kovin korkealla, mutta kuitenkin, minun on vaikea ymmärtää että tuollainen perinteinen konservatiivisia arvoja puolustanut puolue valitstee presidenttiehdokkaakseen niin häiriintyneen tyypin, joka on valmis makaamaan kepulin kanssa. Oikeasti kuvottava ajatus.
Aika kuvottava ajatus olisi itseasiassa sekin, että Niinistö on salakepuli, joka on muilutettu Kokoomukseen pilaamaan puolueen mahdollisuudet.

Niin kuin viime vaalienkin aikaan, olisin sitä mieltä, että Kokoomuksen pitäisi olisi pitänyt hävitä nämä vaalit Kirsi Pihalla. Se olisi ollut puolueelle, ja kenties koko maalle parempi, kuin hävitä vaalit Sauli Niinistöllä.

Seuraaviin vaaleihin Kirsi Piha on jo liian vanha, mutta vielä näissä vaaleissa Kirsi Piha olisi voinut edustaa nuorisoa, tulevaisuutta ja sen kaltaista dynamiikkaa, joka olisi voinut sataa Kokoomuksen laariin seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Nyt sitten Kokoomuksella ei ole juurikaan sellaista kyvykästä ja kohtuun karismaattista ehdokasta, jolla olisi kannattavaa hävitä seuraavat vaalit. Jos tässä oikein huonosti käy, niin parin vaalin päästä kokoomus on täysin marginaalipuolue, seminaarin käyneiden perinneyhdistys.

Tämä artikkeli on julkaistu torstaina 5. tammikuuta 2006
Julkaistu : Uusinta, Yhteiskunta ja historia
PDF
23.03.2008, 23:25
 
Kirjoittamisesta mania
Kirjoittanut Petja Jäppinen,
Käyttäjien arvostelu keskiarvo    (0 ääni)
Suosikki 44

Minä kirjoitan. Minä nautin kirjoittamisesta. Sanoista. Tulkinnasta.
Kun iso osa kirjoittamisesta on minulle jotakin jotain jota en edes ajattele, vaan minä vain kirjoitan ja katson kuinka Acerin taululle ilmestyy sanoja mielestäni, mielisanoja, symbolisarjoja, jotka kuvaavat toisia symbolisarjoja, joita alitajuntani tuottaa.

Tämä on sukua pakkomielteelle.

Julkaistu : Mediaani, Uusinta
PDF
30.07.2008, 06:00
 
Lisää artikkeleita...
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 1 / 582

Doredo Intermedia

Sata sanaa vaatteista

Flanelli

Flanelli voi periaatteessa olla jokseenkin mitä hyvänsä luonnonkuitua, mutta yleensä se on villaa tai puuvillaa.

Flanelli valmistetaan yleensä palttinasidoksista, väljästi kudotusta kankaasta ajamalla se nukkaavien harjatelojen lävitse.


Puuvillaflanelli on paitakangas, jota käytetään maaseutuelämässä ja eräin osin myös ruumiillista työtä tekevien työvaatteissa. Se on lämmin, kestää hyvin pesua ja on mukavan pehmeä päällä. Olen antanut kertoa itselleni, että tätä materiaalia on käytetty muinoin myös alusvaatteissa.


Harmaa villaflanelli on klassinen miesten housujen materiaali. Parhaimmillaan väljästi leikatut, hyvin vuoritetut ja prässätyt villaflanellihousut ovat mahdollisesti maailman mukavimmat miesten yhdistelmähousut, ja toki villaflanellista voidaan valmistaa myös pukuja. 
Pehmeytensä vuoksi villaflanelli ei ole erityisen kestävää.
 
Rami

Materiaalitietoa: Rami

Mitä se on?

Rami (Boehmeria nivea), yleisesti tunnettu nimillä Kiinan ruoho, valkoinen rami, vihreä rami ja Rhea, on yksi niistä kasveista, joiden varresta voidaan valmistaa tekstiilikuituja.

Rami on sitkeä monivuotinen kasvi ja kuuluu Urticaceae eli nokkosten heimoon, joka voidaan korjata jopa 6 kertaa vuodessa. Se tuottaa useita maanalaisia juurakoita ja kykenee tuottamaan satoa 6-20 vuotta. Kuoressa olevat kumien ja pektiinien vuoksi kuitu on käyttökelpoista vasta kemiallisen käsittelyn jälkeen

Todellinen rami tai "Kiinan ruoho" tunnetaan myös nimellä "valkoinen rami” ja alkuperältään Kiinasta. Sen lehdet ovat suuret ja sydämenmuotoiset , pehmeästi pykäläreunaiset ja alapinnaltaan valkeakarvaiset, joka antaa sille hopean hohteen.

 

Boehmeria nivea var. tenacissima, tunnetaan nimellä "Vihreä Rami" tai "Rhea".Sen uskotaan olevan peräisin Malaijin niemimaalta. Sen pienemmät lehdet ovat vihreät alapinnaltaan ja se sopii paremmin trooppiseen ilmastoon.


Rami on yksi vanhimmista tekstiilikuiduista. Sitä käytettiin muumioiden käärinliinoissa Egyptissä vuosina 5000 - 3000 eKr., ja on viljelty Kiinassa jo vuosisatojen ajan. Tärkeimmät tuottajamaat ovat nykyään Kiina, Brasilia, Filippiinit, Intia, Etelä-Korea ja Thaimaa.

Vain pieni osa ramista on saatavilla kansainvälisillä markkinoilla. Japani, Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat tärkeimmät ostajamaat, muu tuotanto käytetään tuottajamaissa.

Ramikuitu on hyvin kestävä, on puhtaan valkoinen ja omaa silkkisen kiillon. Joissakin lähteissä sille ilmoitetaan kahdeksan kertaa suurempi vetolujuus kuin puuvillalle ja seitsemän kertaa suurempi kuin silkille.Kuitenkin toisissa lähteissä vetolujuuden ilmoitetaan olevan saman suuruinen kuin puuvillalla, pellavalla ja hampulla. Erojen taustalla voi olla tuotantoerässä, -alueessa, kosteudessa ja muissa mittausolosuhteissa olevat poikkeamat.

Rami voi kasvaa 1 - 2,5 metriä korkeaksi. Sopiva ilmasto on tärkeää kasvulle, ja olosuhteiden tulisi olla lämpimät ja kosteat ja vuotuinen sademäärä vähintään 1000 mm. Vanhemmat kasvit sietävät kuivuutta ja pakkasta, mutta kasvu kuitenkin kärsii niistä jonkin verran. Rami voi voimakkaasti viljeltynä köyhdyttää maaperää.
Read more text