Julkaistu aikaisemmin 24. elokuuta 2006 Helsingissä on muutama liike, joista löytyy oxford-kenkää. Se että näitä kenkiä löytyy Helsingistä ei ole sinänsä mikään ihme. Helsingissähän Suomessa työskentelevät ne ihmiset joitten täytyy ottaa huomioon ulkonäössään säädyllisyyden vaatimukset, ja Helsingissä asukastiheys on sen verran korkea, että pitää ottaa huomioon myös muut ihmiset, eikä voi elää kuin pellossa. Eräs näistä liikkeistä on ydinkeskustassa, mutta kuten olen sanonut, siellä on niin huonopalvelu, että soisin henkilökunnan työllistävän itseään vaikkapa kilometritolppina Siperian radanvarressa. Heidän asiantuntemuksensa ja asenteensa pääsisivät paremmin oikeuksiinsa niissä tehtävissä. Sitten on Ecco. Itse en ole niitä käyttänyt, mutta heidän oxfordinsa näyttää teknisesti tyydyttävältä, joskin hieman, etten sanoisi, rohjon näköinen. En osaa sanoa mikä siinä on, oxford on oxford, mutta yhtä kaikki, se näyttää jotenkin liian joltakin, mutta kuten sanoin, ne hyllykappaleet, joita katsoin, näyttivät teknisesti olevan moitteettomia. Mutta maaseudulta saa asialliset oxfordit, ja vieläpä hämmästyttävään hintaa.
Tämä oli Jevgeni Onegin… Olihan tämä… Hänen piti laulaa. Hän saisi sen taas esiin. Hän antaisi kaikkensa heille. Häntä huimaa, mutta hän on ammattimies
Oivalsin että kissat on niin kuin hyvät naiset; Pehmeitä, itsenäisiä, eivät tunnusta pakkoa, ne kehrää kun niitä pitää hyvänä ja tarpeen tullen ne tappaa talossa ja puutassa tehokkaammin kuin mikään muu maaeläin
Mitä sitten pitäisi löytyä miehen vaatekaapista? Alla oleva lista on perusta, joka ei ole ottanut laisinkaan huomioon mahdollisia harrastusvaatteita, vaan on ainoastaan suuntaa antava. Alusvaatteita pitää olla riittävästi muutaman viikon tarpeita varten, niin että esimerkiksi voi viettää parin viikon loman huolehtimatta riittääkö alusvaatteet. Valkoisia alushousuja 24 paria Valkoisia lyhythihaisia tai hihattomia aluspaitoja, 24 kappaletta. Valkoisia pitkiä kerrastoja 14 paria Sukkia, 24 paria mustia polvisukkia (miehen vaatekaapissa ei ole nilkkasukkia) Normaalielämässä kahden viikon paitatarve on oikeastaan riittävä, sillä silloin toisen viikon paidat ovat pesussa ja toisen pidossa. Vapaa-ajan paidat tuovat pelivaraa, sillä on lomilla ja viikon loppuisin voi ottaa sieltä.
Se ei ole bleiseri, puvuntakki, klubitakki tai pusero tai muu vastaava, vaan se on pikkutakki. Sanan “irtotakki” saattaa hyväksyä, jos käyttää pikkusiskostaan muotoa “irtosisko”.
Pikkutakki saattaa näyttää puvuntakilta, ja joissakin tapauksissa se voi ollakin puvuntakki, silloin kun siihen liitetään samaa kangasta olevat housut.
Puvun takki ja pikkutakki kaavoitetaan ihan samalla tavalla, mutta käytännössä on joitakin kankaita, joita ei käytetä puvuissa ja toisia, joita ei käytetä pikkutakeissa, mutta tätä ei voi selittää tekstillä, ja niin paljoa kuvamateriaalia minulla ei ole.
Lyhyesti voisi sanoa, että eräät ruudulliset kankaat ovat pikkutakkikankaita ja raidalliset pukukankaita. Esim. liituraitaflanellia ei koskaan käytetä pikkutakissa, jos haluaa näyttää tyylikkäältä ja urbaanilta herrahenkilöltä.
Kuitenkin on olemassa sitten raidallisia pikkutakkikankaita, joita ei koskaan käytetä puvussa ja housukankaita, joita koskaan käytetä takissa.
Englannin sana “sport” ei alkujaan tarkoittanut urheilua, vaan ylipäänsä vapaa-aikaa ja siihen liittyvän joutilaisuuden täyttämistä jollakin aktiviteetilla.
Ei syytä huoleen, kirjoittaa Maan Kansa ja jatkaa...
Poikani oli noin 3-vuotias, kun hän kauppamatkalla pissasi housuunsa ja kun siitä eräs vieras täti moittimaan, poika ilmoitti rauhallisesti niin kuin asia oli ”Pissasin omiini!”
Mediatalot, ennen muuta Lasinen Linna, ovat itkeneet sitä, miten sika söi eväät, Internet, sen helppo sisällön tuotanto, blogit ja yhteisö ovat syöneet perinteisen median aseman, tulot ja tulevaisuuden. Ehdottelevatpa vielä, että kyllä vapaata ja ilmaista sisällöntuotantoa pitäisi jotenkin saada rajoitetuksi.
Minusta se on noloa, että isot miehet tuolla tavoin parkuvat, ”se oli ton syy” ,”toi vei mun lelun!”, ja ”Se oli toi joka pissasi mun housuuni!”
Perinteiset mediatalojen olisi syytä katsoa peiliin.
Kun Internet tuli, vanhat mediatalot eivät edes yrittäneet analysoida sitä, mikä Internetissä oli koukuttavaa, vaan pyrkivät tekemään vanhaa mediaa uuteen ympäristöön, kuin olisivat yrittäneet kasvattaa suopursua Australiassa.
Ei internetissä kiinnostavaa ole se uusia media, vaan aivan samat asiat kuin ennenkin, ihmiset ja yhteisöllisyys. Hyvin harva uutinen on kiinnostava itsekseen, vaan sen kiinnostavuus johtuu käsillä olevan asian vaikutuksesta ihmisiin ja heidän yhteisöihinsä.
Olisin laittanut mailia Olvin tehtaalle, mutta kun eivät osanneet laittaa sitä yhteystietoihinsa, joka viittaa siihen, ettei sitä osata myöskään käyttää, annoin asian olla.
Minua on tavattomasti närästänyt tämä Olvin mainos, jossa haetaan lonkerolähettilästä Jamaikan tasavaltaan.
On tietysti ymmärrettävää, että välttämättä yritys, joka ei osaa pyytää sähköpostiosoitetta omalle sivulleen, ei myöskään ole kyennyt palkkaamaan yritykseensä sellaista henkilökuntaa, jonka yleissivistys ylettyisi tarralenkkareiden kärkiä pidemmälle.
Jos heillä olisi joku työntekijä, joka olisi käynyt koulunsa loppuun, he olisivat kenties osanneet palkata mainostoimiston, jossa olisi henkilöitä, joiden yleissivistys olisi ihan normaalin abiturientin tasoa.
Jos halutaan tehdä mainontaa, pitää kyetä yhdistämään luovuus, hulluus ja uskottavuus.
Kaksi kolmestakin voisi riittää, mutta jos on vain kaksi ensimmäistä, niin se on noin 33% liian vähän.